Kaksoiskäyttörahoitus: puolustusteollisuus avaa PK-yrityksille uuden kasvusuunnan

Kaksoiskäyttörahoitus on vuonna 2026 yksi nopeimmin kasvavista yritysrahoituksen alueista Suomessa. Kaksoiskäytöllä tarkoitetaan tuotetta, palvelua tai teknologiaa, joka soveltuu siviilikäytön ohella myös puolustuksen ja turvallisuuden tarpeisiin. Useilla suomalaisilla PK-yrityksillä on jo olemassa tällainen ratkaisu tai kehitteillä oleva konsepti, mutta kaksoiskäyttöpotentiaalia ei ole vielä tunnistettu. Juuri näille yrityksille on nyt tarjolla merkittävää julkista rahoitusta sekä kansallisista että EU-tason instrumenteista.

Novus Victoria toimii siltana pohjoismaisten puolustus-, kaksoiskäyttö- ja deep tech -yritysten (syväteknologia) sekä julkisten rahoitusinstrumenttien ja yksityisten pääomasijoittajien välillä. Autamme yrityksiä tunnistamaan oikeat rahoituslähteet, rakentamaan rahoituskelpoiset hankkeet ja viemään ne läpi hakuprosessin aina rahoituspäätökseen ja raportointiin asti.

Mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa ja kenelle rahoitus sopii?

Kaksoiskäyttöinen tuote palvelee kahta markkinaa samanaikaisesti. Esimerkiksi anturiteknologia, tilannekuvajärjestelmä, energiaratkaisu, logistiikkaohjelmisto tai materiaali-innovaatio voi olla kehitetty siviilimarkkinoille, mutta sama teknologia vastaa myös puolustuksen ja huoltovarmuuden tarpeisiin.

Olennaista on, että aikaisempaa puolustusalan taustaa ei välttämättä tarvita. Siviilikäyttöön kehitetty teknologia voi avata pääsyn sekä puolustussektorin kysyntään että sitä tukevaan julkiseen rahoitukseen. Rahoitusta on tarjolla sekä yrityksille, joilla on jo markkinoilla oleva tuote, että niille, jotka kehittävät kokonaan uutta ratkaisua. Molemmissa tapauksissa rahoitus kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä tuotannollisiin valmiuksiin.

ReArm-rahoitus: elinvoimakeskusten kehittämisavustus kaksoiskäyttöön

Elinvoimakeskusten ReArm-rahoitus on vuoden 2026 merkittävin uusi avaus kaksoiskäyttöyrityksille. Kyseessä on yrityksen kehittämisavustus, joka on haettavissa jatkuvana hakuna 15.4.–31.10.2026. Rahoitus toteutetaan EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman uuden toimintalinjan kautta, jonka nimi on Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi. Kokonaisuutta koordinoi valtakunnallinen johtoryhmä ja vastuuministeriönä toimii puolustusministeriö. Kokonaisuuden taustalla on rakennerahasto-ohjelmaan tehty 300 miljoonan euron uudelleenkohdistus puolustusvalmiuksien vahvistamiseksi.

Rahoitusta myöntävät elinvoimakeskukset ja haku on valtakunnallinen. Hakemus jätetään EURA2021-järjestelmässä ennen hankkeen aloittamista. Pienin myönnettävä avustus on 10 000 euroa, mikä tarkoittaa käytännössä vähintään noin 20 000 euron hankekokoa. Kehittämistoimenpiteiden avustus myönnetään de minimis -tukena, jolloin yrityskohtainen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmen vuoden jaksolla. Enimmäismäärään lasketaan mukaan yrityksen ja sen konsernin kaikki aiemmat de minimis -tuet, joten käytettävissä oleva summa on aina yrityskohtainen. Suurimmillaan ReArm mahdollistaa noin 600 000 euron kehittämishankkeen, josta avustus kattaa puolet.

Rahoitettavilta hankkeilta odotetaan tuotantomenetelmien, prosessien ja toimituskyvyn merkittävää kehittymistä sekä nopeaa siirtymistä tuotantoon. Ajantasaiset tiedot löytyvät Turvallinen Suomi -teeman hakuilmoituksesta.

Business Finland: T&K-rahoitus ja Defense and Digital Resilience

Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoitus on jatkuvasti haettavissa, ja se muodostaa monelle kaksoiskäyttöyritykselle kehitystyön rungon. Business Finlandin Defense and Digital Resilience -ohjelma (2024–2028) kokoaa puolustuksen, kriittisen infrastruktuurin ja digitaalisen turvallisuuden rahoitus- ja verkottumispalvelut yhteen, ja sen rahoitustavoite on 120 miljoonaa euroa. Kansallinen rahoitus vauhdittaa varhaista tuotekehitystä, kun taas EU-instrumentit tuovat mittakaavaa ja kansainvälistä ulottuvuutta. Usein paras lopputulos syntyy näiden yhdistelmästä.

Euroopan puolustusrahasto EDF: miten PK-yritys pääsee mukaan?

Euroopan puolustusrahasto (EDF) on EU:n keskeisin puolustuksen T&K-rahoitusohjelma, jonka budjetti kaudelle 2021–2027 on 7,3 miljardia euroa. Vuoden 2026 haku avautui 11.2.2026 ja sulkeutuu 29.9.2026, ja komission rahoituspäätökset julkaistaan huhtikuussa 2027.

EDF-hankkeet toteutetaan konsortioina, joissa on vähintään kolme toimijaa kolmesta EU-jäsenmaasta tai Norjasta. Tutkimushankkeet voidaan rahoittaa täysimääräisesti, kun taas kehittämishankkeissa edellytetään kansallista lisärahoitusta. Suomessa Business Finland tarjoaa täydentävää kansallista vastinrahoitusta ja vastaa EDF-yritysneuvonnasta, ja hanke-ehdotusten kansallinen tuki haetaan puolustusministeriön kautta. Työohjelmat sisältävät myös erikseen PK- ja startup-yrityksille suunnattuja hakuja, joten konsortioon pääsy ei edellytä suuryrityksen asemaa.

Muut EU- ja kansainväliset instrumentit

EDF:n rinnalla kaksoiskäyttöyrityksille ovat relevantteja EIC Accelerator (avustus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus läpimurtoteknologioille), Eureka- ja Eurostars-ohjelmat jäsenmaiden välisiin tutkimushankkeisiin sekä NATO DIANA, kaksoiskäyttöisen syväteknologian kiihdytys- ja rahoitusohjelma. Oikea instrumentti riippuu yrityksen kehitysvaiheesta, teknologian kypsyydestä ja kansainvälistymissuunnitelmasta.

Miten yritys tunnistaa oman kaksoiskäyttöpotentiaalinsa?

Kaksoiskäyttöpotentiaali jää usein tunnistamatta, koska yritys tarkastelee tuotettaan vain nykyisen asiakaskuntansa kautta. Hyviä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi teknologian merkitys huoltovarmuudelle, soveltuvuus vaativiin olosuhteisiin, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen tai tilannekuvan ja päätöksenteon tukeminen.

Toimialan luonteen vuoksi hankkeen rakentaminen vaatii sekä rahoituksen että puolustus- ja turvallisuusympäristön ymmärrystä: huoltovarmuuden, kaksoiskäyttöluokittelun, vientivalvonnan ja turvallisuusluokitellun kehitystyön reunaehdot vaikuttavat sekä rahoituksen ehtoihin että hankkeen strategiseen asemointiin. Kun yrityksen konsepti kytketään osaksi kansallista ja eurooppalaista puolustuksen ja huoltovarmuuden kokonaisuutta, se on usein ratkaiseva ero, jolla rahoitettava projekti menestyy.

Näin etenemme

Palvelumme kattaa koko rahoitusprosessin ideasta jatkorahoitukseen. Rahoituskartoituksessa tunnistamme yritykselle sopivimmat kansalliset ja EU-instrumentit sekä realistisen aikataulun. Sen jälkeen rakennamme hankkeen yhdessä yrityksen kanssa ja varmistamme, että sen tutkimus- ja kehityssisältö vastaa rahoituksen edellytyksiä. Laadimme hakemuksen ja budjetin yhteistyössä niin, että kokonaisuus kestää sekä teknisen että strategisen arvioinnin. Rahoituspäätöksen jälkeen tuemme raportoinnissa ja seuraavien rahoituskierrosten suunnittelussa.

Kaksoiskäyttö on monelle PK-yritykselle merkittävä, vielä hyödyntämätön kasvusuunta ja väylä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen. Ota yhteyttä, niin arvioimme yhdessä, mihin instrumenttiin yrityksesi hanke kannattaa kohdentaa juuri nyt.

Ota yhteyttä ja varaa tapaaminen.

Yhteydenottolomake

Julkinen yritysrahoitus on tärkeä väline yritysten kasvun, uudistumisen ja investointien tukemisessa. Se tarjoaa yrityksille rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin. Julkinen yritysrahoitus koostuu muun muassa valtion myöntämistä yritystuista, joita tarjoavat esimerkiksi Business Finland ja elinvoimakeskukset. Lisäksi julkiseen rahoitukseen kuuluvat valtion tukemat lainat ja takaukset sekä Euroopan unionin rahoitusohjelmat.

Tässä blogikirjoituksessa esittelemme kymmenen tärkeää faktaa julkisesta yritysrahoituksesta.

1. Julkisen yritysrahoituksen tarkoitus

Yritystuet ovat avuksi, kun yritys tarvitsee rahoitusta esimerkiksi innovaatioiden toteuttamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, investointeihin tai pilotointiin. Rahoituksen tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, uudistamaan liiketoimintaansa sekä vahvistamaan kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi julkisella rahoituksella voidaan edistää työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

2. Julkisen rahoituksen lähteet

Julkista yritysrahoitusta tarjoavat useat eri toimijat, ja eri tarkoituksiin on olemassa omia rahoitusmuotojaan. Tyypillisimpiä ovat elinvoimakeskusten, Business Finlandin ja Finnveran rahoitusratkaisut. Rahoitus voi olla avustusta, lainaa tai takausta. Avustusta ei lähtökohtaisesti makseta takaisin, kun taas lainat ja takaukset ovat osa yrityksen takaisinmaksettavaa rahoituskokonaisuutta.

3. Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentin valinta riippuu hankkeen luonteesta, yrityksen tilanteesta ja rahoituksen ehdoista. Business Finland tarjoaa yrityksille rahoituspalveluita esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kansainväliseen kasvuun sekä uuden innovaation kehittämiseen. Vuonna 2026 Business Finlandin ajankohtaisiin rahoitusmuotoihin kuuluu muun muassa Sprint-rahoitus pienille yrityksille, joilla on uusi innovaatio ja edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun.

Elinvoimakeskusten yrityksen kehittämisavustuksella voidaan puolestaan tukea pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Lisäksi elinvoimakeskuksilla on maaseutualueille kohdistuvaa yritysrahoitusta sekä vuonna 2026 avattuja kansallisia tutkimus- ja kehittämishakuja mikro- ja pk-yrityksille.

4. Rahoituksen kohderyhmä

Usein julkinen yritysrahoitus on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat taloudellista tukea toimintansa kehittämiseen. Rahoitusta voi hakea eri toimialoille. Rahoituksen saanti voi rahoitusinstrumentista riippuen edellyttää yrityksen täyttävän tiettyjä kriteerejä esimerkiksi yrityksen koon, hankkeen sisällön, kasvutavoitteiden tai rahoituskelpoisuuden suhteen.

5. Hakuprosessi

Julkisen yritysrahoituksen hakuprosessit vaihtelevat rahoitusmuotojen mukaan. Kaikkia tukia varten on laadittava hakemus, jonka laajuus ja sisältö riippuvat haettavasta rahoituksesta. Yleensä hakemuksessa selvitetään, mitä hanketta varten tukea haetaan ja mitkä ovat hankkeen tavoitteet. Lisäksi hakemuksessa voidaan pyytää tietoja esimerkiksi hankkeen budjetista, aikataulusta ja vaikutuksista. On tärkeää tutustua tarkasti rahoitusohjelman ehtoihin ja aikatauluihin sekä täyttää hakemus huolellisesti ja täsmällisesti.

6. Kilpailu

Useat yritykset kilpailevat samoista rahoituslähteistä, joten julkisen rahoituksen saaminen voi olla kilpailtu prosessi. Siksi on tärkeää osata esitellä hakemuksessa tarkasti hankkeen uutuusarvoa, vaikuttavuutta ja liiketoiminnallista potentiaalia. Laadukas hakemus, joka vastaa selkeästi rahoituksen tavoitteita, parantaa mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen.

7. EU:n rahoitusohjelmat

Yksi julkisen tuen muoto on Euroopan unionin tarjoama rahoitus. EU-ohjelmista voidaan myöntää rahoitusta erilaisiin kehittämis-, investointi- ja innovaatiotoimenpiteisiin. Suomen pk-yrityksille keskeinen väylä on usein alueellinen EU-osarahoitteinen yritysrahoitus, jota myönnetään esimerkiksi elinvoimakeskusten kautta. Lisäksi osa yrityksistä voi hyödyntää myös suoria EU-ohjelmia hankkeidensa luonteesta riippuen.

8. Avustusten osuus hankkeissa

Julkista avustusta hakiessa kannattaa huomioida, että avustus kattaa yleensä vain osan hankkeen kokonaiskustannuksista. Yritykseltä edellytetään tavallisesti myös omaa rahoitusosuutta tai muuta täydentävää rahoitusta. Avustuksen taso, hyväksyttävät kustannukset ja rahoituksen ehdot vaihtelevat rahoitusmuodon, hankkeen ja alueen mukaan, joten ne on aina tarkistettava kyseisen haun ehdoista. Sprint-rahoituksessa Business Finlandin avustus kattaa 75 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, ja elinvoimakeskusten kehittämisavustuksissa rahoituksen taso määräytyy alueellisten linjausten ja hankkeen sisällön perusteella.

9. Rahoituspolku

Usein julkisen rahoituksen hakeminen ei rajoitu yhteen erilliseen instrumenttiin, vaan yrityksen liiketoiminnan tai innovaation kehittämiseen voidaan hakea rahoitusta useasta lähteestä työn eri vaiheisiin. Tällöin puhutaan rahoituspolusta. Rahoituspolku kannattaa suunnitella mahdollisuuksien mukaan jo ennen ensimmäisen avustuksen hakemista.

10. Rahoituksen haasteet

Julkisen yritysrahoituksen hakeminen voi olla aikaa vievää ja vaatia resursseja. Kilpailu rahoituslähteistä voi olla kovaa, ja rahoitusinstrumentit voivat sisältää tarkkoja ehtoja. Siksi on tärkeää tehdä hakuprosessi huolellisesti ja hyödyntää tarvittaessa asiantuntija-apua. Rahoitusohjelmat ja niiden ehdot voivat myös muuttua ajan myötä, joten ajantasainen tieto kannattaa aina varmistaa ennen hakemuksen jättämistä.

Mitkä ovat yrityksesi rahoitustarpeet?

Julkinen yritysrahoitus on tärkeä resurssi yritysten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Sen avulla yritykset voivat saada tarvitsemaansa taloudellista tukea eri kehityshankkeisiin, investointeihin ja uudistumiseen. Huolellinen valmistautuminen, laadukas hakemus ja selkeät tavoitteet parantavat mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Mikäli haluat kuulla tarkemmin, mikä rahoitusratkaisu olisi juuri sinun yrityksellesi sopiva vaihtoehto, ota meihin yhteyttä ja keskustellaan yrityksesi tarpeista.